Sotkamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnan pääpiirteet
Sotkamon riistanhoitoyhdistyksessä työskennellään kestävän riistatalouden edistämiseksi omalla toiminta-alueella. Tämä sisältää monipuolisia metsästys- ja riistanhoitotehtäviä sekä julkishallinnon tehtävien hoitoa. Seuraavassa esittelemme toimintamme osa-alueita. Tutustu ja ota yhteyttä, jos haluat kysyä lisää!
Metsästäjätutkintoon valmistaudutaan osallistumalla riistanhoitoyhdistyksen järjestämälle metsästäjäkurssille tai vaihtoehtoisesti opiskelemalla samat asiat omatoimisesti Metsästäjän oppaasta. Suosittelemme kurssille osallistumista, sillä siellä käsitellään oleellisesti metsästykseen liittyviä asioita. Kurssi on myös oiva tilaisuus esittää kysymyksiä ja saada niihin vastauksia ennen tutkinnon suorittamista.
Sotkamon riistanhoitoyhdistys järjestää vuosittain kahdesta kolmeen metsästäjätutkintoon valmentavaa koulutusta. Yleensä nämä järjestetään keväällä ja alkukesästä. Koulutuksesta peritään osallistumismaksu, joka määrätään vuosittain.
Metsästäjätutkintoja järjestetään keväällä ja loppukesästä yhteensä kymmenkunta tilaisuutta. Tutkintosuorituksesta peritään valtion maksuperustepäätöksen mukainen maksu kultakin suorituskerralta.
Tiedot tilaisuuksista löytyvät riista.fi-tapahtumahausta.
Lisätietoa metsästäjätutkinnoista löydät täältä.
Teoriaosaamisen lisäksi metsästäjän tulee osata ampua ja käsitellä aseita turvallisesti. Oikea paikka ampumaharjoitteluun on ampumaradalla, ei metsässä. Sotkamon riistanhoitoyhdistyksen ampumarata sijaitsee Huhtikankaalla Sotkamossa.
Lue ampumaharjoittelusta lisää kohdasta Ampumaratatoiminta.
Ampumakoe on suoritettava, mikäli aikoo metsästää hirveä, kuusipeuraa, saksanhirveä, metsäkaurista, metsäpeuraa, valkohäntäpeuraa, japaninpeuraa, karhua tai villisikaa rihlatulla luotiaseella. Muiden riistaeläinten metsästystä varten ampumakoetta ei tarvitse suorittaa. Ampumataidon on oltava ennen eläimen ampumista niin hyvä, että eläimeen osuu varmasti oikeaan kohtaan ja aseen käsittely tapahtuu turvallisesti.
Mikäli metsästetään jousella metsäkaurista, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, muflonia tai villisikaa, ampujana saa toimia ainoastaan henkilö, joka on suorittanut metsästyslain 21 §:ssä tarkoitetun ampumakokeen (eli ns. jousikoe).
Maanomistaja on oikeutettu metsästämään omilla maillaan, mikäli tämä ei ole vuokrannut metsästysoikeutta pois esimerkiksi paikalliselle metsästysseuralle. Jos ei omista maata tai haluaa metsästää laajemmalla alueella, kannattaa hakeutua metsästysseuraan. Seurojen jäsenehtoja voi kysellä suoraan paikallisilta metsästysseuroilta. Metsästäminen onnistuu myös valtion mailla, ja sotkamolaisilla on oikeus metsästää kotikuntansa valtion mailla. Muille kuin sotkamolaisille valtion metsästyslupia myy Metsähallitus.
Sotkamon rhy:n alueella on yli 40 metsästysseuraa ja kymmeniä hirvieläimiä metsästäviä seurueita. Vanhin niistä on Sotkamon Metsästysseura, joka on perustettu vuonna 1931. Monet sotkamolaiset metsästysseurat on perustettu 1960- ja 1970-luvuilla. Seuraavassa luettelossa ovat Sotkamoon rekisteröidyt metsästysseurat.
Metsästys on säilynyt arvostettuna, yleisenä harrastuksena, jolla on korkea yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Metsästys merkitsee tänäkin päivänä paljon niin sitä harrastaville kuin heidän perheilleen, myös yhteiskunnalle. Eränkäynnissä on tapahtunut muutos suuntaan, jossa siitä on tullut enemmälti harrastuksen omaista.
Metsästysalueiden riistanhoito on perinteisesti ollut metsästäjien tehtävä. Yleisimpiä tehtäviä ovat riistapeltojen perustaminen, riistanruokinta, pesäpönttöjen ripustaminen sekä minkkien, supikoirien ja muiden pienpetojen pyynti.
Riistanhoitoyhdistyksen tehtäviin kuuluu vastata toiminta-alueensa kestävän riistatalouden edistämisestä, huolehtia metsästäjien vapaaehtoistoiminnan edistämisestä sekä organisoinnista ja hoitaa sille säädettyjä julkisia hallintotehtäviä.
Jatkuvalla metsästyksen valvonnalla voidaan lisätä metsästäjien tietoisuutta metsästyslainsäädännön noudattamisen tärkeydestä. Sotkamon riistanhoitoyhdistys järjestää metsästyksenvalvontaa vuosittain. Valvonta toteutetaan kahden metsästyksenvalvojan yhteispartiona riistanhoitoyhdistyksen omana toimintana ja Metsähallituksen hoitamana ostopalveluna.
Sotkamon rhy:n metsästyksenvalvojien yhteystiedot löytyvät riista.fi-yhteystiedoista.
Suurriistavirka-aputehtävä käynnistyy poliisin ottaessa yhteyttä SRVA-yhteyshenkilöön. Sotkamon yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät täältä.
Hirvieläintehtävät hoidetaan onnettomuuspaikan metsästysseuran jäsenten tai lähialueen metsästäjien toimesta.
Suurpeto- ja villisikatilanteissa jäljittäjäkoirakot ovat:
Lisäksi tehtävään osallistuu tilanteen edellyttämä määrä muita metsästäjiä.
Riistavahinkoja ovat hirvieläinten ja suurpetojen aiheuttamat vahingot. Vahingon tapahduttua asian käsittelyä johtaa ja ohjaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen. Vahingonkorvausprosessi käynnistyy ottamalla yhteyttä tähän tahoon.
Riistavahingosta on hyvä ilmoittaa myös riistanhoitoyhdistykselle, joka asettaa maastokatselmukseen edustajansa. Katso edustajiemme yhteystiedot täältä.
Riistanhoitoyhdistys voi myöntää metsästysseuran tai -seurueen esityksestä pronssisen ansiomerkin luonnolliselle henkilölle, joka on ansiokkaasti toiminut kestävän riistatalouden edistämiseksi.
Suomen suurpetojen eli karhun, ahman, suden ja ilveksen reviirejä sekä kannan kokoa seurataan säännöllisesti havaintojen perusteella. Havainnointiin kuuluvat esim. näköhavainnot, jälkihavainnot, ulostehavainnot ja raatohavainnot. Tärkeimpiä tietoja ovat pentuhavainnot sekä pesintätiedot, myös asutuksen läheisyydessä liikkuvista suurpedoista tehdyt havainnot.
Riistanhoitoyhdistys on nimennyt petoyhdyshenkilöt, jotka ovat koulutettuja asiantuntijoita, jotka voivat käydä tarpeen mukaan paikan päällä määrittämässä ja tarkastamassa havaintoja. Onkin tärkeää, että metsästäjät ja muut luonnossa liikkuvat ilmoittavat havaintonsa alueensa petoyhdyshenkilöille.
Sotkamon rhy:n petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löydät täältä.
Kaikki havainnot kirjataan sähköiseen Tassu-järjestelmään karttapohjalle. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, etutassujen leveys ja pituus sekä havaintoaika ja -paikka. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen.
Susitilannekuva Sotkamon alueella (viimeisimmän tehostetun havainnoinnin tuottama kuva).